Mummu aina sanoo, että pyhänä ei saisi uurastaa vaan silloin pitäisi rentoutua. Jos yhdistää rentoutumisen ja uurastuksen niin passaako se? Käsityöt rentouttaa, uuden oppiminen haastaa. ;)
Vähän aikaa sitten postauksessa kerroin, että virkkasin vihdoin valmiiksi asti ensimmäisen villasukkaparini. No, sitä ennen virkkasin oikeasti toisenkin parin, mutta ne sukat eivät ole vielä käytössä kellään eivätkä ne mahdu minulle.
Tein nämä sukat jo joulun pyhinä. Päätin, että testaan villasukkien virkkausta ensin pienen pienillä sukilla, jotta jaksan varmasti tehdä parin valmiiksi. Samalla tutustuin kantapään virkkaamiseen ja minulle uudenlaiseen "joustovirkkaus" varteen.
Tämä pyhien uurastus oli loppujen lopuksi kaikin puolin mainio idea. Onnistumisen tunne ilahdutti, uuden oppiminen energisoi!
Materiaaliksi ostin tätä varten akryylisen vauvalankakerän hintaan 1,65€ ja sitä jäikin vielä - ei ehkä toisten sukkien verran kuitenkaan. Materiaalilta ei paljon halvemmaksi voi sukkapari tulla :D Aikuisten sukkiin en ikipäivänä käyttäisi akryyliä, mutta vauvojen sukkiin sitä voi helposti käyttää, kun sukat eivät vielä juostessa kulu ;)
Virkkuukoukkuna oli 3mm kokoinen koukku.
Tähänkin sukkapariin ohje on Eine Kinnulan kirjassa Koukultani. Poikkesin hieman ohjeesta ja kiinnitin sukanväriset rusetit sukkien nilkkoihin ulkopuolelle, kun ohjeessa ne olisi pitänyt laittaa kantapohjan yläpuolelle ja rusetitkin olivat eriväriset sukan kanssa.
En tiedä passaako sukat enää pikkuisen (nopeasti kasvavan) kummitytön jalkaan, vaikka hänellä pienet jalat onkin. Jos eivät pikkuiselle mene, niin säästän nämä itselleni mallityöksi. Haaveenani on pitää villasukkakurssi. :)
Tällä hetkellä minulla on kyllä mahdoton villasukkakuume. On aivan ihanaa, kun pystyy tekemään kaikkea virkkaamalla!
- Elina