Voihan värikäs villapaita!

No voihan just niin! Arvaappa onko hyvä idea näin niinkuin yleisesti ottaen alkaa tehdä villapaitaa keskellä kesää? Saattaisi olla, Suomen kesä kun on tunnettu viileydestään, mutta tänä kesänä villapaidanneulomiskelit ovat ollet melko infernaalisen kuumat. HUH! Arvaappa kuka päätti, että villapaita on silti saatava valmiiksi ennen syksyä ja talvea ja päätti sen neuloa? Joo, minä. Sainpa kuitenkin toissapäivänä valmiiksi tämän ihanan urakan!

Mulla on varastot pullollaan lankoja, mutta villapaidan verran yhtä väriä ei tietenkään. Yksi kerä tuota, toinen tuota... Keräsin kaikki Novitan 7 veljestä lankakerät ja valikoin sopivat värit. Halusin puserosta mahdollisimman värikkään, nyt kun ärsyttävään puseron neulomiseen on kerta alettu.  

Tältä villapaita näyttää takaa. Ohje on Novitan superhelppo villapuseron ohje koossa XL. Modasin siis värit ihan omiksi, en edes seurannut värien vaihtamiskohtia. Otin ohjeesta vain ja ainoastaan valmistusohjeet eli ohjeet lisäyksiin ja kavennuksiin ja silmukkamääriin jne. Värien vaihtamiskohtia olisi ehkä kannattanut seurata, koska siten paita olisi ehkä näyttänyt istuvan paremmin. Nyt etuosan vaaleanpunainen raita ei esimerkiksi ala rinnan alapuolelta vaan rinnan päältä, joten se pusero näytää ehkä pieneltä. Pieni se ei kuitenkaan ole. 

Tässä on tällä hetkellä ainut kuva paidasta minun päällä. Oli niin vaikea saada edes yhtä kuvaa, kun kuvanottohetkelläkin ulkolämpötila oli +30C. Minä kuitenkin vahvasti uskon, että talvi on tulossa, joten kaappiin paita ei ikuisiksi ajoiksi todellakaan jää!

Seuraavaksi haluaisin kokeilla neulepuseroa, joka on neulottu suljettuna neuleena yhtäjaksoisesti kokonaan. Kappaleiden kiinnittäminen tässäkin työssä oli tympein homma. 

Hikisin terkuin,

Elina

Mandala Madness tyynyksi

Heipparallaa, se on kesäloman kolmas viikko menossa minulla. Olen ollut käsitöiden kanssa tosi tehokas! Sain juhannusviikon torstaina vihdoin valmiiksi jotakin kauan koukulla olleesta Mandala Madness värkkäilystäni. 

Poikaystäväni vanhemmat olivat käymässä meidän luona vierailulla toukokuussa. Esittelin Vilin äidille keskeneräisiä töitäni. Kun voivottelin hänelle, että minun käsiala on varmaan taas muuttunut, hän hoksautti, että voisinhan tehdä tästä peitontekeleestä tyynyn. Tartuin härkää sarvista nyt lomalla ja tässä se nyt on. Olen niin onnellinen, että sain tehtyä tämän käyttöön! Peittona tästä olisi tullut jopa minun mielestäni liian villi saman värirallin jatkuessa loppuun asti. Tyynynähän tämä kuitenkin toimii oikein hyvin! Vihreä reuna passaa oikein hyvin muuhun sisustukseen olohuoneessa.

Haluan kuitenkin ehdottomasti tehdä joskus peiton tällä tavalla, koska työtä oli tosi mielenkiintoinen tehdä. Siihen on ämpätty niin paljon eri tekniikoita. Ongelma vaan oli se, että sitä tehdessä pitää oikeasti vain keskittyä siihen. Ohjetta on luettava tarkkaan. 

Tässä linkki muuten ohjeeseen, jos jotakuta kiinnostaa. Työ on ollut vuonna 2016 CAL eli crochet-a-long. Silloinpa minäkin sen aloitin.

Eikö ookki aika hauska! Ihanaa päästä eroon vanhoista koukulla roikkuvista töistä. Onko sulla kenties samanlaisia ongelmia...?

- Elina - 

Neulottu hartiahuivi

Sain tänään valmiiksi vähän aikaa sitten aloittamani hartihuivin. Tämähän voi siis olla hartiahuivi taikka kaulahuivi taikka lannevaate tai miten itse ikinä tätä neulottua huivia haluaa käyttää. Aloitin huivin tekemisen toukokuun loppupuolella, joten minulle tämä oli nopeaa toimintaa! Usein töiden valmistuminen vain venyy ja venyy ja venyyyyy.....

Lankana huvissa on Cotton Degrage Rico, jota saa Lankamaailmasta. Lanka on puuvillaa ja akryyliä, aivan ihanan pehmoinen. Lankakerän vyötteessä on ohje kyseiseen huiviin, mutta sama ohje on myös Lankamaailman nettisivuilla suomeksi käännettynä. Tämän huivin saa tehtyä siis yhdestä kerästä tätä lankaa.

En kovin usein neulo, mikä näkyi tätäkin tehdessä. Opin uuden asian, niinkin yksinkertaisen jutun kuin silmukan lisäämisen. Piti aivan googlettaa, miten se tehdään, koska viime kerrasta oli niin kauan aikaa... Mutta uuden oppiminenhan on onneksi aivan tosi kivaa! Oli kuitenkin tosi kiva tehdä näinkin helppo työ. Kivasti alkoi kesäloma kun sai tehdä jotain tosi helppoa.

Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen! Otan huivin jo juhannusrientoihin ehdottomasti mukaan lämmittämään viileitä kesäiltoja.

- Elina -

Pannunalunen korinpohjasilmukoilla

Minulla alkoi virallisesti maanantaina kesäloma, vaikka olin jo sitä edellisen viikonlopun vapailla. Olen nauttinut hitaista mutta aikaisista aamuista. Vaikka olen aika uninen herätessäni arkena kahdeksalta, teen sen silti, koska silloin minulla on vielä hetki aikaa olla ihanan avomieheni kanssa aamupalalla ennen kuin hän lähtee töihin. Hyvän työpäivän toivotus ja sitä johtava suukko ovat aamuisin minulle tärkeä hetki.

Vaikka en tykkää ollenkaan olla yksin, ei aikaisin aamulla eikä keskipäivälläkään yksinoleminen ole tähän mennessä olleet niin kamalaa kuin ennen. Voiko se johtua siitä, että tunnen päivän onnistuneeksi jo siitä syystä, että olen herännyt aikaisin ja päivä tuntuu pitkältä? Verrattaen puoliltapäivin herääminen saa minut turhautuneeksi, koska olen tuhlannut puoli päivää nukkumalla, vaikka edellispäivä - ja päivä johon juuri silloin turhautuneena herään - venyvätkin pitkälle yöhön. Meidän yhteiskunta kun ei ole "avoinna" öisin. Kirpputorit, esimerkiksi, ovat auki melko vähän aikaa päivästä, ainakin sen mielestä, joka herää vasta puoliltapäivin...

Joka tapauksessa nyt, kun on ollut rutkasti aikaa, olen viettänyt sitä neulomalla, virkkaamalla, juomalla teetä ja... lukemalla erästä kirjaa... Siis joo joo Hanna! Ihan oikeasti! Minä luen! Vajaa sata sivua on nyt luettuna tiiliskiven kokoisesta kirjasta nimeltä Pieni lankakauppa, jonka on kirjoittanut Kate Jacobs. Tapahtumat pyörivät pienen lankakaupan ympärillä, joten olen ihan superisti ihastunut!

Teen juomiseen liittyen tein myös virkkaustyön: laventelin värisen pannunalusen. Minulla on vaikka kuinka monta pannulappua, jopa seinällä roikkumassa, mutta halusin silti tehdä tämän työn. Osittain siksi, että inspiroiduin laventelin värisista kukista, joita minulla on pöydällä kukkakimpussa, mutta myös siksi, että halusin oppia jotain uutta. Googletin ohjeen korinpohjasilmukkaan.

Tällaiselta se kuvio pannunalusessa näyttää. Tosi söpö minusta. Ideoin heti jotain muutakin samalla tekniikalla, sen näette myöhemmin. Lankana tässä työssä käytin jotakin Novitan ikivanhaa kerää, jonka olen saanut äidiltä monta monta vuotta sitten. Virkkuukoukku oli jopa 5.5mm kokoinen. En ole keksinyt langalle mitään funktiota aiemmin, koska minulla oli kyseistä lankaa vain yksi kerä ja sekin oli itseasiassa vyyhdissä. Tiesin, että mitään isoa siitä ei kannattaisi alkaa tehdä, joten tähän työhön lanka sopi loistavasti! Sain tehtyä langasta vielä toisenkin samanlaisen mutta hieman isomman alusen. Jaan ohjeen tähän ihanaan tekniikkaan ihan pian! 

Osaatko sinä jo tämän tekniikan? Jos osaat, niin mitä olet tästä tehnyt? Mielenkiinnolla kuulisin, mihin muut ovat tätä käyttäneet!

Kesäisin terveisin,

Elina 

Virkattu ampiaispesä

Olen huomannut pörriäisten käyvän parvekkeella melko tiuhaan tahtiin. Ei ne pesää ole tehneet mutta siellä joku on välillä suristellut. Ainakin yksi kimalainen. En tiedä olenko jo asian kanssa myöhässä, en tiedä milloin ampiaiset tekevät pesänsä, mutta virkkasin parvekkeelle huijauspesän pörriäisiä karkottamaan. Luin muun muassa uutisista, että sen pitäisi toimi, koska ampiaiset eivät tee pesää toisen pesän läheisyyteen.

Tärkeintä ilmeisesti on, että valepesä on todella lähellä samaa väriä kuin aito pesä, joten valitsin lankalaatikostani sopivan harmaan langan. En siis näillä ohjeilla suosittelisi myöskään tekemään pesään mitään raitoja, sillä niitä on vain kuvitteellisissa ampiaispesissä. En halunnut myöskään tehdä söpöjä ampiaisia pesän pinnalle, niinkuin useat muut virkkailijat ovat tehneet, sillä luulen, että ampiaiset eivät menisi huijaukseen. 

Toinen tärkeä seikka pesän tekemisessä on, ettei pesä heilu tuulessa. Minun tekemässä pesässä ripustusnaru on ehkä vielä hieman liian pitkä. Toisaalta, laitoin pesän eilen parvekkeelle ja päivittäin parvekkeellä pöristellyt kimalainen näkyi kääntyvän pois heti pesän nähdessään. En ole asiasta ihan satavarma, mutta pitänee seurailla tilannetta. Mielestäni pörriläisiä ei ole eilisen jälkeen parvekkeella näkynyt. Kimalainen on kai kertonut kavereilleen tutkimusmatkastaan. 

Tein valepesään kuvallisen ohjeen ja jaan sen nyt teille: 

Kuusi kiinteääsilmukkaa taikarenkaaseen, 

yhdistä ympyräksi piilosilmukalla.

Kolme kjs kerroksen alkuun, kaksi pylvästä jokaiseen ks:aan, 

yhdistä ps:lla.

Kolme kjs, kaksi p jokaiseen p:een, 

yhdistä ps:lla. 

Kolme kjs, kaksi pylvästä joka toiseen, joka toiseen yksi pylväs,

yhdistä ps:lla.

Kolme kjs, yksi pylväs jokaiseen pylvääseen, 

yhdistä ps:lla.

Toista edellinen kerros.

Kolme kjs, kavenna seuraavat kaksi silmukkaa, pylväs, kavenna, pylväs, kavenna.. 

Yhdistä ps:lla.

Kolme kjs, kavenna koko ajan,

yhdistä ps:lla.

Täytä pallo viimeistään tässä välissä.

Loppuosan voi virkkailla pari ks kerrosta

ja lopuksi yhdistää koko juttu palloksi.

Lenkki on 5 kjs ja ps:lla kiinni.

Päättele lanka, ja pesä on valmis!

- Elina -